On tärkeää, että poikkeusoloissa yhteiskunnan heikompiosaiset eivät jäisi vaille huomiota. Mielestäni ikääntyneiden ohella tulee nähdä vammaisuudesta kärsivien palvelujen tarpeet. Tähän myös Kuuloliitto ja Vammaisfoorumi ovat osaltaan kiinnittäeet erityistä huomiota.

Valitettavasti huomioinnissa ei ole kuitenkaan aina onnistuttu. Valituksia huomiotta jäämisestä on tullut useita.

Todella ikävää on ollut huomata, että yli 70- vuotiaiden kuulokojetta käyttävien ja miksei myös kuulon alenemisesta kärsivien tarpeet on siirretty odottamaan aikaa parempaa. Tilanne on koettu usein kohtuuttomana ja terveydellistä tasoa horjuttavana.

On tärkeää, että apuvälineiden , kuten kuulokojeiden huoltojen ja korjauksien tulee toimia myös poikkeusoloissa. Ihmiset eivät pärjää arjessa rikkinäisten kuulokojeiden kanssa. Mielestäni edellä mainittuunkin liittyen Lapin sairaanhoitopiirien viestinnässä palvelujen saannin osalta asiakkaille on ollut todella paremman toivomisen varaa. Tämä samaan aikaan kun kuuloasemien toimintatasoa on entisestäänkin vähennetty. Palveluissa toistuu turhaan usein sana ”mahdollisuuksien” mukaan. Ennen korona epidemiaa Lapin sairaanhoitopiirien viestinnässä kuuloasemien niukat resurssien tasot olivat monille palveluja tarvitseville tuttuja pitkine odotusviiveineen ja kärsineine mielineen.

Joukossamme on paljon kuulon alenemista kärsiviä, jotka eivät kuulemisen apuvälinettä ole ottaneet, tai saaneet käyttöönsä. Kun epidemian tuloksena kasvosuojien käyttö mitä todennäköisimmin yleistyy, niin heille puheen ymmärtämisen taso vaikeutuu. Nähdä huulio on ollut tärkeää. Jatkossa tarvitaankin kasvosuojia käyttäviltä reipas annos selkokieltä ja äänen korostavaa tasoa.

Kaveria ei jätetä. Inhimillisyys kunniaan. 

JAAKKO ALAMOMMO

Kuuloliiton Lapin Kuulopiirin

ja Kemin kaupungin Vammaisneuvoston pj